Opintojen loppu lähenee..

 Täällä somen puolella on ollut hiljaista nyt muutaman kuukauden ajan, koska keskitymme näyttöjen suorittamiseen ja sitä kautta valmistumiseen. Se taas tietää sitä, että blogin hallinta siirtyy seuraavalle vuosikurssille.

On ollut todella ihanaa saada jakaa tämä matka lukijoiden ja tietysti opiskelijatovereiden kanssa! Kiitos teille. 

Toivottavasti hyödynnätte myös meidän opiskeluaikana syntyneitä luontopalveluita, kuten RetkiSaimaan tarjoamia elämysretkiä Taipalsaarella. Yhteystiedot löytyy verkko-osoitteesta retkisaimaa.fi. 

Uusia tuulia kohden,

Ada

Luonto19

Marraskuussa taivaalla tapahtuu

Marraskuu on yksi vuoden pimeimpiä kuukausia ja hieno mahdollisuus havainnoida taivasta, pimeää aikaa riittää enemmän kuin puolet vuorokaudesta. Iltayöllä taivaanlaelta kannattaa tähyillä Kassiopeian tähtikuviota ja sen itäiseltä puolelta muutaman kymmenen tähden tiheää Alfa Persein tähtijoukkoa. Härän tähdistössä on kaksi yli sadan tähden joukkoa, Plejadit ja Hyadit, jotka ovat nähtävillä kirkkaina paljain silmin. Marraskuussa pohjoisessa alkaa kaamos, kun aurinko painuu horisontin taakse Utsjoella marraskuun loppupuolella ja nousee seuraavan kerran tammikuun puolenvälin jälkeen. Täydenkuun aikaan pohjoisessa on havaittavissa kuun puolivarjopimennys 09.32 alkaen. Planeetoista on helposti havaittavissa punaisena välkehtivä Mars etelässä Kalojen tähdistössä ja kiikaroiden Neptunus ennen Marsin nousua taivaalle.

 8.11
Kuun viimeinen neljännes klo. 15.46

12.11
Tauridien meteoriparven pohjoisen haaran huippu
Mahdollisuus havainnoida tulipalloja

15.11
Uusikuu klo. 07.07 

17.11
Leonidien meteoriparven huippu

22.11
Kuun ensimmäinen neljännes klo. 06.45

30.11
Täysikuu klo. 11.30

(Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa)

JMLN

Lokakuussa taivaalla tapahtuu

Lokakuun taivas on tapahtumantäyteinen, mikäli selkeitä öitä on riittävästi kaikkien tapahtumien havaitsemiseksi. Illat ovat pimentyneet riittävästi tähtien havaitsemiseksi jo kahdeksalta illalla ja pimeyttä riittää reilut 10 tuntia. Lokakuussa nähdään kaksi täysikuuta ja ilmiötä kutsutaan siniseksi kuuksi, vaikka kuu ei itsessään ole sinisempi kuin tavallisestikaan. Planeetoista yötaivaasta lännessä hallitsee Mars ja aamutaivaalla kirkkaana loistaa Venus. Tähdistä Kesäkolmio on hivuttautunut kohti etelää, koillistaivaalla kirkkaana näkyy Capella. Kuukaudenkohteena on Kolmion galaksi, pilkkopimeällä havaintopaikalla kohde on nähtävissä myös paljain silmin, sillä sen näennäinen läpimitta on suurempi kuin kuulla. Koko lokakuun aikana on nähtävissä tähdenlentoja ja jopa kirkkaita tulipalloja, sillä aikaan osuu kolmen eri meteoriparven draconidien, orionidien ja tauridien maksimit. Aurinko on ohittanut magneettisen syklinsä minimin ja mahdollisuus revontulien havainnointiin kasvaa kokoajan.

2.10

Täysikuu klo. 00.05

8.10

Draconidien meteoriparven huippu

Kuun asento voi häiritä havainnoitia

10.10

Kuun viimeinen neljännes klo. 03.40

16.10

Uusikuu klo. 22.31

20/21.10

Orionidien meteoriparven huippu

23.10

Kuun ensimmäinen neljännes klo. 16.23

25.10

Siirrytään talviaikaan klo. 04.00

Kelloa siirretään tunti taaksepäin

31.10

Täysikuu klo. 16.49

(Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa)

JMLN

Syyskuussa taivaalla tapahtuu

Pimenevät illat ja pitenevät yöt antavat jälleen mahdollisuuden tarkkailla taivasta tai aloittaa harrastuksen tähtien parissa. Mars näkyy korkealla taivaalla aamuyön tunteina ja Venus kirkkaana aamutaivaalla. Jupiteria ja Saturnusta voi havainnoida iltaisin eteläisestä horisontista. Tähtitaivas on tyypillisessä syksyn asennossa noin keskiyöllä. Vaikka tähtitaivas kiertyy koko ajan, laskeutuu pimeä aina aikaisemmin, jolloin tähtitaivas on lähes samassa asennossa pimeyden saapuessa aina joulukuulle saakka. Kesäkolmio hallitsee vielä lounaista taivasta, Kassiopeia näkyy itäisellä taivaalla korkealla w-kirjaimen mallisena ja koillisessa kirkkaimmin loistava tähti on Ajomiehen Capella. Kuukauden kohteena on koillisesta lounaaseen kulkeva Linnunrata, jonka tutkailuun on parhaimmat mahdollisuudet valosaasteettomissa paikoissa öinä, jolloin kuu ei loista.

17.9

Uusikuu klo. 14.00

22.9

Syyspäiväntasaus klo. 16.31

Päivä ja yö ovat samanpituiset

Hyvä mahdollisuus havannoida revontulia 

24.9

Kuun ensimmäinen neljännes klo. 04.55

(Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa)

JMLN

Heinäkuussa taivaalla tapahtuu (vain vähän...)

Vuodenaikojen vaihtuminen on pikkuhiljaa havaittavissa, kesä taipuu syksyksi ja Utsjoella aurinko laskee 27.7 ensimmäisen kerran kahteen kuukauteen. Maa on aphelissa eli mahdollisimman kaukana Auringosta kiertonsa aikana, etäisyys tuolloin 152.1 miljoonaa kilometriä. Planeetoista Venus ja Mars näkyvät aamutaivaalla ja ovat kirkkaimmillaan mutta valoisuuden vuoksi hankalasti havaittavissa. Pimenevät yöt antavat kuitenkin mahdollisuuden havainnoida Uranusta ja Neptunusta ennen auringonnousua.

5.7

Täysikuu klo. 07.44

13.7

Kuun viimeinen neljännes klo. 02.29

20.7

Uusikuu klo. 20,33

27.7

Kuun ensimmäinen neljännes klo. 15.33

(Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa)

JMLN

Kesäkuussa taivaalla tapahtuu

Kesäinen taivas on vaalea öin ja päivin, joka tekee tähtien tarkkailusta haastavaa. Sen sijaan on hyvä siirtää katseensa erilaisten ilmakehän ilmiöiden tutkailuun, kuten sateenkaaret tai erilaiset pilvimuodostelmat. Etelä-Suomessa Aurinko on horisontin yläpuolella jopa 19 tuntia ja Oulun korkeudella 22 tuntia. Planeetoista ainoastaan Merkurius näkyy alkukuusta matalalla iltataivaalla Kaksosten tähdistössä, muiden planeettojen ollessa näkymättömissä. Tähdistä näkyy selvästi vielä Kesäkolmiontähdet ja Skorpionin punainen Antares etelässä.

5.6

Täysikuu klo. 22.12

13.6

Kuun viimeinen neljännes klo. 09.24

21.6

Uusikuu klo. 09.41

Kesäpäivänseisaus klo. 00.44

Aurinko on korkeimmillaan ja yö lyhimmillään

28.6

Kuun ensimmäinen neljännes klo. 11.16

(Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa)

JMLN

Villojen pesua

Hankin viime vuoden syksyllä vanhan rukin, jonka kunnostusprojekti odottelee vieläkin aloituspäivämääräänsä. Sen välttelyn tiimoilta tuli sitten ostettua noin puolitoista kiloa kevään kerinnän villoja, pesun ja karstauksen harjoitteluun. Ei ajatella sitä kehräystä vielä, jookos?

Voin kertoa että 47 neliön asunnossa tuoksu oli melkoisen muhkea kun villat odottelivat kylpyyn pääsyä!

Säkissä ihan sitä itseään.

Ämpäriin lämmintä vettä ja näppituntumalla hajusteetonta, nestemäistä pesuainetta. Villaa mahtuu astiaan yllättävän paljon, mutta on kuitenkin tärkeää varmistaa ettei sitä pakkaa liian tiukkaan, sillä sen pitää saada liota kunnolla.

Nami nami vaan!

Annoin herkullisen näköisen sopan hautua tunnin, jonka jälkeen huuhtelin villat haalealla vedellä niin monta kertaa että huuhteluvesi oli kirkasta. Huuhtelu kannattaa suorittaa varovasti puristellen, sillä villa huopuu tässäkin vaiheessa herkästi.

Huuhdeltu villa edustavasti vessan lattialla.

Huuhtelun aikana oli helppo nyppiä sekaan jääneet ylimääräiset härpäkkeet pois.

Kuivat villat pelastettuna WC:n keltaiselta valolta.

En kokenut pidempää liotusta tarpeelliseksi, sillä villa vaikutti riittävän puhtaalta ja voin aina pestä sen uudestaan kehräyksen jälkeen. Kuivasin villan saunan lauteille levitettynä, aina välillä sitä möyhien.  

Nyt vaan karstaustalkoita aloittamaan!