LUONTO KUTSUU – SEMINAARI 12.3.2020

Vastuukouluttajamme Mervi ilmoitti: Järjestäkää seminaari! 

Pitkään päämme kumusivat tyhjyyttään kuin keväinen perunalaari. 

Tuntui, että homman juonesta ei saanut kiinni oikein kukaan,

kunnes pääsimme Hiirenkorvaryhmän palaveriin mukaan. 

Silloin alkoi selkiytymään meidän juttu, 

mukaan valjastettiin jokainen tuttu. 

Some lauloi ja viidakkorumpu soi, 

kun kaikki mahdollisia osallistujia kontaktoi. 

12.3 oli seminaarin tapahtumapäivä

ja viimeistään aamulla haihtui huolen häivä. 

Kun Blomqvistin Laura Saimaariumista tapahtuman avasi, 

niin moni jo ständejä tutustumassa ravasi. 

Seuraavana puhui Allergia- ja ympäristöinstituutin Kimmo Saarinen,

hänen puheensa oli innostava ja maanläheinen. 

Kimmo muistutti, kuinka maa jalkojemme alla on täynnä elämää, 

vaikkemme sitä aina paljain silmin nää. 

Sampon Pekka Turunen seuraavana puheenvuoron otti, 

ja osallistujille koulutuksestamme hyvin ja kattavasti tiedotti.

Junior Universitystä meille kertoi Vesa Raasumaa, 

ympäristöasiat painoarvon jo koululaiset näin saa. 

Sitten toimintaansa esittelivät alueen yhteisöt ja yritykset luontoon liittyvät,

kertoivat osaamisestaan aina samoihin tavoitteisiin yhtyivät: 

Yhdessä saamme aikaan luonnolle ja ihmisille parasta, 

eikä kukaan toisen asiakkaita varasta. 

Vielä kuulimme ELY-keskuksen Jukka Penttilän esityksen tukien annosta, 

innovaatioita rahoitetaan vaikka koivun kannosta. 

Verkostoitumiselle jätettiin mukavasti aikaa

ja ilmassa oli yhdessä jutustelun taikaa. 

Pöydässä tarjolla oli hienot syötävät ja herkullista mehua, 

kaikkea tarjolla ollutta muistivat osallistujat kehua. 

Tunnelma oli hyvä ja keskusteltavaa riitti,

ihmiset viihtyivät ja moni meitä kiitti. 

Kimmo Saarinen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista piti inspiroivan puheenvuoron pieneliöistä

Apulaisrehtori Pekka Turunen kertoi osallistujille Saimaan Ammattiopisto SAMPOn koulutuksesta

Herrrrkulliset tarjottavat meille loihtivat Sampon elintarvikealan opiskelijat ja Thrsty-mehut Imatralta

Tälläinen oli seminaarikokemus ja fiilikset hyvät, 

yhdessä jaoimme tärkeät tiedon jyvät. 

Seminaarin järjestämistä joka vuosi toivomme,

ensi kerralla ehkä jo vieraina ja esittelijöinä mukaan osallistumme. 

Aikaansaava, osaava, eikä yhtään tyhmä

sellainen on tämä meidän Luonto-19 ryhmä. 

Kiitämme mukana olleita <3 

Etelä-Karjalan kestävän kehityksen verkosto

SAIMAARIUM

Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimi

Etelä-Karjalan Jätehuolto

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti

Lappeen Harju Oy

Saimaan vesiensuojelyhdistys / Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Saimaan Palju

LUT Junior University – Lappeenranta

Etelä-Karjalan Martat ry

Luonnonsuojeluliitto

Saimaa Geopark

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö

Ketjureaktio – pyöräilymatkahanke

Tmi Piha ja Polku

Retkisaimaa

Tuokioretket

Suutarin Kartano

Saimaan ympäristö- ja tiedekasvatuksen tuki ry

Maaseutunuoret

Viekas-hanke

// Ninni

Repoveden kansallispuistossa kahden päivän vaelluksella

Repoveden kansallispuistossa Kaakkurinkierroksella 8.-9.4.2020

Luonto-ohjaajaksi opiskelevat Paula ja Ninja kävivät vaeltamassa kyseisen reitin yhden yön taktiikalla pääsiäisviikolla. Ruuhkaa oli ainoastaan puiston suosituimman reitin, Ketunlenkin poluilla. Puiston perämetsissä saatiin kulkea kaikessa rauhassa. 

Lapinsalmen uusi silta piti käydä testaamassa, tietenkin!

Reittikuvaus: Kaakkurinkierros 26 km

·      Sulan maan aikaan, kulkuaika 2- 4 päivää.

·      Vaativuus: Keskivaativa (kohtalaisesti korkeuseroja jonka vuoksi kulkemiseen kannattaa varata reilusti aikaa).

·      Soveltuvuus: 1-3 pv vaellus aloittelijalle, jonkin verran vaellustaustaa omaavalle

Kaakkurinkierros näyttää kulkijalle Repoveden jylhät kallioiset maisemat ja nähtävyydet sekä tarjoaa useita tulenteko- ja yöpymispaikkoja. Salpausselän pohjoispuoleisten vuorten kallioisilta rinteiltä avautuu kauniiden pienvesistöjen ja metsien mosaiikkimainen maisema. Koe jännitystä Lapinsalmen ylittävällä sillalla ja Ketunlossilla. Pysähdy tauolle Kirnuhuo'on kalliopaasien muodostaman katon alle, seuraa rohkeiden kalliokiipeilijöiden ponnisteluita Olhavalla ja tunnelmoi tukkilaisaikoja Kuutinkanavan tulentekopaikalla. (luontoon.fi)

Kaakkurin kierros halkoo Repoveden kansallispuiston laajoja asumattomia metsiä. Maisemat muodostuvat  jylhistä kalliojyrkänteistä ja kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista. Kesällä retkeilijän huomion kiinnittää monesti kova kaakatus, kun kaakkuri lentää ylitse matkallaan pesälammelle. Monilla järvillä myös kuikat laulavat lauluaan. Hirvet taasen hiipivät tiheissä metsissä. Talvella ilveksen, näädän tai saukon jäljet hangella saattavat tulla tarkkaavaisen eteen unohtamatta kanalintujen kieppejä. Vanhojen haavikkojen siimeksessä viihtyvät niin liito-oravat kuin pöllötkin. (tervarumpu.fi)

Nähtävyydet

Hauklamminvuori:  Vuoren juuressa, solassa, on aikoinaan ollut vanha pontikan keittopaikka. Vuoren päältä avautuu kaunis näkymä etelään ja idässä tarkkasilmäisimmät voivat nähdä  Vekaranjärven varuskunnan.
Olhavanvuori: Olhava on yksi Suomen parhaimmista kiipeilykallioista. Olhavan päältä avautuu kaunis maisema länteen.
Mustalamminvuori: Vuoren päällä on näkötorni, josta Repoveden kansallispuisto avautuu kaikkiin ilmansuuntiin.
Kuutinkanava: Vanha uittoränni muistuttaa retkeilijöitä ajasta, jolloin Repovesi oli Kymi-yhtiön puunhankinnan ydinaluetta.
Katajavuori: Katajavuoren näköalatasanteen päältä avautuu hieno maisema Repoveden ylle.
Riippusilta: Lapinsalmen riippusilta on Repoveden ykköskohteita, erityisesti perheen pienimmille.
Ketunlossi: Käsikäyttöinen vaijerilossi kyyditsee Kapiaveden yli.

Juomavettä saa viidestä eri kaivosta, joten vettä ai tarvitse kantaa suuria määriä mukana. Kaivoja löytyy Määkijästä, Lojukoskelta, Saarijärven parkkipaikan tuntumasta, Olhavalta ja Kuutinkanavalta. 

Nokipannukahvia tottakai

Lähdimme matkaan Tervajärveltä ja kiersimme reitin myötäpäivään. Ensimmäisenä vaelluspäivänä teimme ruuaksi lohikeittoa. Olin jo kotona valmiiksi pilkkonut perunat ja porkkanat, joten Kuutinkanvavan kodalla laitoimme ne ensimmäisenä kiehumaan. Lohet oli pakastettuina kuutioina, joten nekin oli helppo lisätä lopuksi keittoon kypsymään. Makua antamaan laitoimme mausteiden lisäksi pari ruokalusikallista sulatejuustoa.

Lohisoppa tulilla

Ruuan valmistimme kaasukeittimellä ja jälkiruuaksi joimme nuotiolla keitetyt nokipannukahvit.

Lohikeitto onnistui täydellisesti ja kahdestaan söimmekin koko kattilallisen. Oli ilmeisesti tullut kova nälkä vaeltaessa.

Ilta- aamunuotiolla Olhavan laavulla kuuntelimme luonnonääniä ja lintujen laulua. Yritimme tunnistaa muutamia lähipuissa laulavia lintuja. Kiikareilla bongasimme hippiäisen ja talitiaisia. Lammella kaakkurit ja joutsenet pitivät äänekkäitä konserttejaan.

Harjoittelimme useaan otteeseen kiehisten tekemistä. Se ei ole kovin helppoa. Vaatii vielä edelleenkin harjoittelua. Puukko ei ollut terävin mahdollinen, joten sekin vaikuttaa kyllä kiehisten onnistumiseen. 

Kiehiset

 Nuotiot saimme kuitenkin syttymään, ja pääasiassa teimme ristikkonuotioita joissa käytimme sytykkeinä pientä puulastua, kiehisiä ja märempien puiden kanssa sytytyspaloja.

Retkivarusteiden pakkaamista täytyy vielä viilata ja jättää kaikki turha pois. Laskin kotona, että minulla oli n. 1,5kg täysin turhaa tavaraa mukana, sellaista jota ei tarvinnut ollenkaan käyttää. Se on ihan liikaa. Jokainen satagrammanen tuntuu kuitenkin rinkan painossa. Ea-laukku on kaikilla retkillä mukana, ja se on tarpeellinen vaikkei sitä tarvitsisikaan koko reissuna aikana. Vähennystä voi tehdä vaatteista ja astioista/ruokien pakkaamisesta.

Kummasti sitä kertyy rinkkaan tavaraa yhden yön retkellekin

Muuten kaikki varusteet toimivat. Teltan sijoitin rinkan ulkopuolelle melko keskelle. Se toi kävelyyn hieman keikkumisen tunnetta. Toisena päivänä vaihdoin rinkan ja makuualustan paikkoja (teltta ylimmäiseksi rinkan päälle) niin kävely tuntui paljon vakaammalle.

Leirissä Olhavan laavulla

Haasteita ei oikeastaan ollut. Ainoastaan lukemattomat nousut kävivät jalkoihin ja lopussa jalat olivatkin ihan huttua. Sen verran rinkan kantaminen vaikutti koko kropassa.

Säät suosivat ja olikin erinomainen vaelluskeli. Juuri kun päästiin takaisin autolle nousi kunnon raekuuro Tervajärven takaa. 

Maisemia Olhavalta 

Erittäin mukava ja onnistunut korona-reissu ja maisemat olivat upeat. Vauhti pidettiin maltillisena, että ehdimme nähdä ja ihmetellä kevääseen heräävää luontoa.

Luontorakkautta

Aurinkoa päivääsi ja pysytään terveinä,
Paula ja Ninja

Huhtikuussa taivaalla tapahtuu

Huhtikuussa on vielä pimeitä öitä tarkkailla tähtitaivasta, vaikka Utsjoella täysin pimeä on väistynyt jo alkukuusta, päättyvät ne Oulun korkeudella vasta kuun loppupuolella ja etelässä vasta toukokuussa. Nyt on hyvä hetki tarkkailla vieraampia tähtikuvioita kuten Vaa'an ja Skorpionin tähdistöjä, sillä ne näy muulloin kovinkaan hyvin. Planeetoista Venus näkyy kirkkaana iltataivaalla ja aamutaivaalla Jupiter ja Saturnus. Kuukauden kohteena on galaksit, joista useita erottaa jo pienehköllä kaukoputkellakin joista leijonan tähdistöstä voi erottaa useita Messierin luettelon kohteita.

1.4

Kuun ensimmäinen neljännes klo. 13.21

8.4

Täysikuu klo. 05.35

15.4

Kuun viimeinen neljännes klo. 01.56
Kuu lähellä Jupiteria ja Saturnusta

22.4

Lyridien meteoriparven huippu aamuyöllä

23.4

Uusikuu klo. 05.26

26.4

Kuu lähellä Venusta myöhään illalla

30.4

Kuun ensimmäinen neljännes klo. 23.38

(Lähde: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa)

JMLN