Repoveden kansallispuistossa kahden päivän vaelluksella

Repoveden kansallispuistossa Kaakkurinkierroksella 8.-9.4.2020

Luonto-ohjaajaksi opiskelevat Paula ja Ninja kävivät vaeltamassa kyseisen reitin yhden yön taktiikalla pääsiäisviikolla. Ruuhkaa oli ainoastaan puiston suosituimman reitin, Ketunlenkin poluilla. Puiston perämetsissä saatiin kulkea kaikessa rauhassa. 

Lapinsalmen uusi silta piti käydä testaamassa, tietenkin!

Reittikuvaus: Kaakkurinkierros 26 km

·      Sulan maan aikaan, kulkuaika 2- 4 päivää.

·      Vaativuus: Keskivaativa (kohtalaisesti korkeuseroja jonka vuoksi kulkemiseen kannattaa varata reilusti aikaa).

·      Soveltuvuus: 1-3 pv vaellus aloittelijalle, jonkin verran vaellustaustaa omaavalle

Kaakkurinkierros näyttää kulkijalle Repoveden jylhät kallioiset maisemat ja nähtävyydet sekä tarjoaa useita tulenteko- ja yöpymispaikkoja. Salpausselän pohjoispuoleisten vuorten kallioisilta rinteiltä avautuu kauniiden pienvesistöjen ja metsien mosaiikkimainen maisema. Koe jännitystä Lapinsalmen ylittävällä sillalla ja Ketunlossilla. Pysähdy tauolle Kirnuhuo'on kalliopaasien muodostaman katon alle, seuraa rohkeiden kalliokiipeilijöiden ponnisteluita Olhavalla ja tunnelmoi tukkilaisaikoja Kuutinkanavan tulentekopaikalla. (luontoon.fi)

Kaakkurin kierros halkoo Repoveden kansallispuiston laajoja asumattomia metsiä. Maisemat muodostuvat  jylhistä kalliojyrkänteistä ja kymmenistä kirkkaista järvistä ja lammista. Kesällä retkeilijän huomion kiinnittää monesti kova kaakatus, kun kaakkuri lentää ylitse matkallaan pesälammelle. Monilla järvillä myös kuikat laulavat lauluaan. Hirvet taasen hiipivät tiheissä metsissä. Talvella ilveksen, näädän tai saukon jäljet hangella saattavat tulla tarkkaavaisen eteen unohtamatta kanalintujen kieppejä. Vanhojen haavikkojen siimeksessä viihtyvät niin liito-oravat kuin pöllötkin. (tervarumpu.fi)

Nähtävyydet

Hauklamminvuori:  Vuoren juuressa, solassa, on aikoinaan ollut vanha pontikan keittopaikka. Vuoren päältä avautuu kaunis näkymä etelään ja idässä tarkkasilmäisimmät voivat nähdä  Vekaranjärven varuskunnan.
Olhavanvuori: Olhava on yksi Suomen parhaimmista kiipeilykallioista. Olhavan päältä avautuu kaunis maisema länteen.
Mustalamminvuori: Vuoren päällä on näkötorni, josta Repoveden kansallispuisto avautuu kaikkiin ilmansuuntiin.
Kuutinkanava: Vanha uittoränni muistuttaa retkeilijöitä ajasta, jolloin Repovesi oli Kymi-yhtiön puunhankinnan ydinaluetta.
Katajavuori: Katajavuoren näköalatasanteen päältä avautuu hieno maisema Repoveden ylle.
Riippusilta: Lapinsalmen riippusilta on Repoveden ykköskohteita, erityisesti perheen pienimmille.
Ketunlossi: Käsikäyttöinen vaijerilossi kyyditsee Kapiaveden yli.

Juomavettä saa viidestä eri kaivosta, joten vettä ai tarvitse kantaa suuria määriä mukana. Kaivoja löytyy Määkijästä, Lojukoskelta, Saarijärven parkkipaikan tuntumasta, Olhavalta ja Kuutinkanavalta. 

Nokipannukahvia tottakai

Lähdimme matkaan Tervajärveltä ja kiersimme reitin myötäpäivään. Ensimmäisenä vaelluspäivänä teimme ruuaksi lohikeittoa. Olin jo kotona valmiiksi pilkkonut perunat ja porkkanat, joten Kuutinkanvavan kodalla laitoimme ne ensimmäisenä kiehumaan. Lohet oli pakastettuina kuutioina, joten nekin oli helppo lisätä lopuksi keittoon kypsymään. Makua antamaan laitoimme mausteiden lisäksi pari ruokalusikallista sulatejuustoa.

Lohisoppa tulilla

Ruuan valmistimme kaasukeittimellä ja jälkiruuaksi joimme nuotiolla keitetyt nokipannukahvit.

Lohikeitto onnistui täydellisesti ja kahdestaan söimmekin koko kattilallisen. Oli ilmeisesti tullut kova nälkä vaeltaessa.

Ilta- aamunuotiolla Olhavan laavulla kuuntelimme luonnonääniä ja lintujen laulua. Yritimme tunnistaa muutamia lähipuissa laulavia lintuja. Kiikareilla bongasimme hippiäisen ja talitiaisia. Lammella kaakkurit ja joutsenet pitivät äänekkäitä konserttejaan.

Harjoittelimme useaan otteeseen kiehisten tekemistä. Se ei ole kovin helppoa. Vaatii vielä edelleenkin harjoittelua. Puukko ei ollut terävin mahdollinen, joten sekin vaikuttaa kyllä kiehisten onnistumiseen. 

Kiehiset

 Nuotiot saimme kuitenkin syttymään, ja pääasiassa teimme ristikkonuotioita joissa käytimme sytykkeinä pientä puulastua, kiehisiä ja märempien puiden kanssa sytytyspaloja.

Retkivarusteiden pakkaamista täytyy vielä viilata ja jättää kaikki turha pois. Laskin kotona, että minulla oli n. 1,5kg täysin turhaa tavaraa mukana, sellaista jota ei tarvinnut ollenkaan käyttää. Se on ihan liikaa. Jokainen satagrammanen tuntuu kuitenkin rinkan painossa. Ea-laukku on kaikilla retkillä mukana, ja se on tarpeellinen vaikkei sitä tarvitsisikaan koko reissuna aikana. Vähennystä voi tehdä vaatteista ja astioista/ruokien pakkaamisesta.

Kummasti sitä kertyy rinkkaan tavaraa yhden yön retkellekin

Muuten kaikki varusteet toimivat. Teltan sijoitin rinkan ulkopuolelle melko keskelle. Se toi kävelyyn hieman keikkumisen tunnetta. Toisena päivänä vaihdoin rinkan ja makuualustan paikkoja (teltta ylimmäiseksi rinkan päälle) niin kävely tuntui paljon vakaammalle.

Leirissä Olhavan laavulla

Haasteita ei oikeastaan ollut. Ainoastaan lukemattomat nousut kävivät jalkoihin ja lopussa jalat olivatkin ihan huttua. Sen verran rinkan kantaminen vaikutti koko kropassa.

Säät suosivat ja olikin erinomainen vaelluskeli. Juuri kun päästiin takaisin autolle nousi kunnon raekuuro Tervajärven takaa. 

Maisemia Olhavalta 

Erittäin mukava ja onnistunut korona-reissu ja maisemat olivat upeat. Vauhti pidettiin maltillisena, että ehdimme nähdä ja ihmetellä kevääseen heräävää luontoa.

Luontorakkautta

Aurinkoa päivääsi ja pysytään terveinä,
Paula ja Ninja