Kalastuksesta luontokartoitukseen

Viime viikon lähipäivänä meille luennoi kaloista ja kalastuksesta tietävä Mikko Kojo. Hän harrastaa perhokalastusta ja pilkintää mieluiten sekä toimii Imatran seudunperhokalastajat ry:n puheenjohtajana.

“Kuvittelin tietäväni kalastuksesta melko paljon, mutta kun rupesin kokoamaan tätä esitelmää, nii totesin, että enhä mie oikeestaan tiiäkkään mitää.”

Alkajaisiksi Mikko esitteli meille lyhyesti kalastuslain tärkeimmät asiat eli kalatalousviranomaiset, lupa-asiat sekä kalatalousalueet.

Lupa-asiat maallikolle:

- Jos vesi ei virtaa ja kieltokylttejä ei näy rannassa, saat onkia ja pilkkiä veloituksetta

-Muu aktiivikalastus vaatii kalastonhoitomaksun

-Virtaavat vedet ja erityiskohteet vaativat erillisen vesistökohtaisen luvan

- Pyydyskalastus vaatii vesistön omistajan luvan

Kalastonhoitomaksun voi maksaa esim. R-kioskilla tai eraluvat.fi -verkkopalvelussa.

Seuraavaksi saimme kuulla kaloista ja niiden kalastuksesta. Mikko kertoi kalojen tuntomerkkejä, ja elintapoja ja -alueita sekä miten erottaa esimerkiksi äkkiseltään samannäköiset taimenen ja lohen toisistaan. Hän kertoi samalla myös eri kalojen “ruoka-arvosta” ja säilyyydestä.
Viimeiseksi Mikko esitteli kalastuksen trendejä. Niitä ovat mm.

• Vastuullinen kalastus, joka on norppaystävällistä ja suositaan välimitan kaloja vain sen verran, kuin on käyttöä.
  
• Fongaus, jossa yritetään saada mahdollisimman monta eri lajia vuoden tai oman eliniän aikana aktiivivälinein. Yhdestä lajista saa yhden pisteen, kalan koko on merkityksetön.
  

• 

  Luontokartoitusruudukko

  Kalastusmatkailu ja -opastus, jossa ostetaan kalastusoppaalta paikallistuntemusta esim. Ulkomailla matkustaessa. Laatu on tärkeää.
  

Mikon esitelmän jälkeen pidimme nopean kahvitauon ja lähdimme Pappilanniemeen harjoittelemaan luontokartoituksen tekoa. Kertasimme lyhyesti miten kartoitus tapahtuu, sekä katsoimme kartalta kartoitusaluetta.

Kokeilimme ensin yhden ruudun kartoitusta ryhmänä, jonka jälkeen hajaannuimme pareittain valitsemallemme alueelle. Tunnistimme Paulan kanssa yllättävän monta kasvilajia, vaikka aluksi tuntui, ettei tiedättäisi, kuin ihan muutama. Toki jokunen epävarma tunnistus oli, mutta otimme niistä kuvan ja tarkistimme myöhemmin lajit kasvikirjoista ja opettajalta.

Kun olimme valmiita, siirryimme evästelemään rantakalliolle, jossa olimme edelliselläkin kerralla olleet. Hurjimmat jopa kävivät pulahtamassa kylmässä vedessä!

Kuvasta poiketen kyseessä on rätvänä.