On kevät. 6-vuotias Karhunaaras kömpii talvipesästään. Se on paria kuukautta aiemmin synnyttänyt ensimmäisen pentueensa: pentuja syntyi kaksi.Koska tähän aikaan keväästä ei juuri ole syötävää, Karhunaaras herkuttelee muurahaisilla ja muilla hyönteisillä. Pian se saattaakin jo saada paremmin syödäkseen: lihaa tai kalaa. Ehkäpä Karhunaaras löytää jonkun talvella kaatuneen raadon. Ensin sen kuitenkin täytyy ulostaa pois talven jätökset eli ns. pihkatappi. Pentuja naaras imettää vielä kesän ajan.
Vahtiessaan pentuja toukokuun puolenvälin tienoilla, Karhunaaras huomaa Suuren karhu-uroon. Karhunaaras antaa pennuille merkin, ja ne kiipeävät äkkiä korkealle puuhun, sillä sinne Suuri uros ei pysty kiipeämään. Karhu-urosten on arveltu tappavan saman kevään pentuja, jotta naaraat tulisivat uudelleen kiimaan. Karhunaaraalla oli kuitenkin vielä edellisen kesän lemmenleikit hyvässä muistissa; Nuori uros oli lähennellyt Naarasta monta päivää, ja ne olivat viettäneet viikkoja aikaa yhdessä.
Heinäkuulla Karhuperhe syö yhä vain enemmän ja enemmän, sillä talven varalle täytyy varastoida ravintoa rasvakerrokseen. Rasvaa tarvitaan kymmeniä kiloja, jotta karhut voivat selviytyä talvesta. Tällöin ne syövät marjoja, viljaa ja muuta kasviperäistä ravintoa, sillä niissä on paljon tarvittavia hiilihydraatteja. Perheen aika kuluukin lähinnä syömiseen kunnes on talviunien aika.
Karhunaaras alkaa etsiä sopivaa talvipesää syyskuun tienoilla. Kaivaisiko uuden pesän vanhaan muurahaisten pesään vai löytyisiköhän sopivaa kallionkoloa? Kun sopiva talvipesä on löytynyt, Karhunaaras pentuineen alkaa liikkua vähemmän. Ne lopettavat syömisen ja tyhjentävät suolensa ruokamassasta. Talviunille Karhuperhe käy ensilumen sataessa.
Karhujen ruumiinlämpö putoaa noin viisi astetta talviunien aikana, elintoiminnot hidastuvat ja aineenvaihdunta pysähtyy. Ne eivät siis virtsaa tai ulosta koko talven aikana, vaan karhun elimistö kierrättää ulosteet aminohapoiksi eli uusien valkuaisaineiden rakennusaineiksi. Tämä myös estää lihasmassan ja -voimien ehtymisen pitkän lepovaiheen aikana. Sydämen syke hidastuu 10 lyöntiin minuutissa, kun normaalisti se on noin 40 lyöntiä minuutissa.
Karhuperhe ei kuitenkaan nuku aivan koko talvea. Ne havahtuvat ulkoa kuuluviin ääniin ja vaihtavat asentoa päivittäin.
Keväällä lumen sulaessa Karhuperheen on taas aika aloittaa uusi vuosi.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karhu
http://www.suurpedot.fi/lajit/karhu.html
https://www.kaleva.fi/karhu/kysy-karhuista/miten-pitkaan-karhu-imettaa-pentujaan/8083/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/03/22/luonnossa-karhut-herailevat-talviuniltaan-pennuilla-on-edessaan-vaaran-vuosi
Kuvat:
www.pixabay.com

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti