Varusteasiat ovat aika pitkälti mielipidekysymyksiä, mutta Marikalla mielipide perustuu mittauksiin sekä käyttökokemukseen. Insinöörimäinen lähestymistapa siis :) Varusteet saadaan testattavaksi suoraan valmistajilta, ja valmistajat eivät maksa testaamisesta mitään. Tulokset ovat siis puolueettomia, eivätkä aina välttämättä valmistajan kannalta edullisia. Varustehankintojen kanssa painiskelevalle ne tarjoavat siis oivaa taustatukea päätöksiin.
Varusteissa ekologisuus on kasvava trendi, mutta ekologisuuden tulkinta ei ole yksiselitteistä. Onko ekologista hankkia uusi mutta ympäristöystävällisempi tuote, vai käyttää vanha loppuun? Kannattaako jokaiseen tilanteeseen olla oma kampe, vai olisiko fiksumpaa panostaa monikäyttöisyyteen? Onko muovinen kestävä tuote ekologisempi kuin biopohjainen, joka kestää käyttöä ehkä yhden kerran?
Näistä aiheista siirryimme itse talviretkeilyn saloihin. Talviretkeily(kään) ei ole vaarallista, mutta on ymmärrettävä oman osaamisensa sekä ympäristön asettamat rajat ja tunnistettava riskit. Huolellinen suunnittelu on tärkeää, ja täytyy olla myös varasuunnitelma jos reissulla ei olekaan kivaa :) Varusteet ovat tärkeässä asemassa talviretkeilyssä, ja varusteiden laatu korostuu kun siirrytään Etelä-Suomesta Lapin avotuntureille.
Kun puhutaan pidemmistä retkistä tai vaelluksista, toistuu kaava LIIKU-SYÖ-NUKU. Ensin tutustuimme siis liikkumisvälineisiin eli talviretkeilyn ollessa kyseessä suksiin sekä lumikenkiin. Näiden valinnassa oleellista on se, missä aikoo liikkua eli tarvitaanko leveämpää suksea vai riittääkö kapeampi, halutaanko monikäyttöiset varusteet joilla pärjää niin Etelä-Suomessa kuin tuntureilla jne. Suksissa tärkeää on panostaa myös pitoon, sillä ahkio ei liiku ja ylämäkiä ei pääse ilman kunnollista pitoa suksen pohjassa. Lumikenkien osalta tärkeää on riittävä kantavuus, mutta kuitenkin maltillinen koko, että liikkuminen on mukavampaa.
Varusteiden kuljetukseen tulee kyseeseen useimmiten ahkio, sillä talvivaelluksen varusteita ei rinkkaan mahduteta. Näytillä oli kolme eri valmistajan ahkiota. Tässä on mahdollista pihistää jos jaksaa itse tuunata, halvalla voi saada hyvän joka kelpaa myös napajäätikköretkille :)
Talvipakkasilla juomaveden sulatukseen sekä kokkaamiseen (ja mahdollisesti myös teltan lämmittämiseen) tarvitaan monipolttoainekeitin, sillä muut keittimet (avotulta lukuunottamatta) eivät toimi tai ole tarpeeksi tehokkaita pakkasella. Monipolttoainekeittimessä voi polttaa esimerkiksi bensaa tai monia muita polttoaineita valmistajan suositusten mukaan. Pienkonebensiini on paras polttoaine, sillä se on puhdasta eikä nokea kuten tavallinen bensiini.
Teltassa tai muussa suljetussa tilassa keitintä käytettäessä on huomioitava häkäkaasun muodostumisen mahdollisuus. Eri keittimissä on eroja sen suhteen, muodostavatko ne häkää ja minkä verran. Lisäksi keittimelle tulee olla palamaton alusta tai keitinlaatikko, jonka saa nopeasti suojettua ja heitettyä ulos mahdollisissa leimahdustilanteissa. Teltta palaa maan tasalle hetkessä! Bensakeittimen käyttöä on harjoiteltava etukäteen, sillä se ei ole ihan niin yksinkertaista kuin vaikkapa kaasukeittimen käyttö.
Talviretkeilyssä energiankulutus on suuri, eli ruokaa täytyy olla mukana ja sitä täytyy syödä riittävästi. Kannattaa panostaa energiatiheisiin ruokiin ja ottaa lisäenergiaa voista tai öljystä. Herkuissa ei tarvitse pihistellä ja on tärkeää syödä välipaloja pitkin päivää, vaikka ei olisi nälkä. Energiatasojen laskiessa alkaa virheiden mahdollisuus kasvaa, ja usein on jo liian myöhäistä alkaa tankata siinä kohtaa, kun energia loppuu. Veteen on hyvä sekoittaa jotain, sillä lumesta sulatettu vesi on pahaa!
Lopuksi puhuimme majoittumisesta ja nukkumisesta. Tässäkin varusteiden laadun merkitys kasvaa mitä vaikeammissa olosuhteissa mennään. Talvella kaikenlainen säätäminen teltan pystytyksessä kannattaa minimoida, ja teltta kannattaa kuljettaa rullalle käärittynä, kaaret puoliksi kaaritunneleissa. Teltan pohjalla on hyvä olla koko pohjan kokoinen routamatto tai muu eriste, näin on mukavampi teltassa puuhailla. Eriste voi kulkea telttarullan sisällä.
Makuupussin ja alustojen valinta riippuu lämpötiloista, missä aiotaan nukkua. Ilmatäytteisen alustan kaveriksi kannattaa ottaa solumuovinen, joka on myös varalla mikäli ilmatäytteinen alusta rikkoontuu. Pitkällä reissulla makuupussi pyrkii kostumaan, joten kannattaa suosia kahden makuupussin taktiikkaa. Päällimmäisenä käytetään kuitutäytteistä pussia, joka kerää kosteuden ja näin sisimmäinen untuvapussi pysyy kuivana ja lämpimänä. Parin yön lähiretkellä tällä ei ole niin suurta merkitystä.
Kaiken kaikkiaan saimme todella hyvän ja kattavan tietopaketin talviretkeilystä ja varusteista, läheskään kaikkea ei ole mahdollista tässä kirjata. Kiitokset Marikalle antoisasta setistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti