Osallistuimme Lappeenrannan Kehruuhuoneella pidettyyn muovin
kierto-seminaariin, jonka järjestäjänä toimivat Lappeenrannan seudun
ympäristötoimi, Circwaste-hanke sekä Matti Muovinen wanted -haastekampanja.
Tilaisuuden avasi Itä-Suomen yliopiston tutkija Samuel
Hartikainen kertomalla, miksi muovi on ongelma ja miten mikromuoveja tutkitaan.
Muovi on hyvä ja turvallinen materiaali mutta vain jos sitä käytetään siinä
tarkoituksessa, johon se on suunniteltu. Ongelma muovista syntyy siinä
vaiheessa, kun se päätyy ympäristöön. Muovi hajoaa luonnossa pieniksi
hiukkasiksi, joita kutsutaan mikromuoveiksi. Mikromuoveja taas ei mikään eliö
luonnossa hajoa, vaan ne leviävät helposti keveytensä johdosta esimerkiksi
vesistöissä. Itä-Suomen yliopisto on tutkinut mikromuovien esiintymistä
Kallavedessä. Muovia löytyy käytännössä maapallon joka kolkasta, esimerkiksi
Grönlannista.
Makromuovien eli isompien muovikappaleiden vaikutuksesta eliöihin
on jo näyttöä. Sekä makro- että mikromuovit aiheuttavat eliöiden kuolemia
esimerkiksi tukkimalla ruoansulatuksen tai tukehduttamalla. Mikromuovin
vaikutusta eliöiden terveyteen solutasolla on vasta alettu tutkia. Itä-Suomen
yliopistossa on valjastettu farmakologian tutkimuksessa käytetty
mallintamismenetelmä muovimolekyylien tutkimiseen. Näimme mielenkiintoisen animaation
mallinnuksesta, jossa tutkittiin muovimonomeerin kulkua solukalvon
kaksoislipidikerroksessa. Mallinnuksen tuloksia hyödynnetään myöhemmin solutason
kokeissa. Tutkittua tietoa muovin päätymisestä soluihin ja sitä kautta
terveysvaikutuksista tarvitaan, jotta voidaan alkaa asettaa esimerkiksi
kieltoja tietyille muovituotteille.
Mitään muoviongelmaa ei olisi, mikäli muovia ei päätyisi
luontoon. Suurimpia muovin lähteitä ovat suoran roskaamisen lisäksi esimerkiksi
auton renkaat sekä vaatteiden pesussa irtoavat mikromuovit. Luonnonsuojelujärjestöt
ovat isossa asemassa tekemässä sekä valistustyötä että roskaamisen vastaisia
kampanjoita. Saimme seminaarissa tietoa kahdesta kampanjasta; pidä saaristo
siistinä-yhdistyksen ”Siisti biitsi” sekä Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ”Matti
Muovinen wanted”-haastekampanja.
Siisti biitsi-hankkeessa kuka tahansa voi järjestää rantojen
siivouskampanjan ja haastaa myös muita. Kaikki kerätyt roskat luetteloidaan ja
tiedot lähetetään yhdistykselle, joka toimittaa ne eteenpäin viranomaisille.
Siisti biitsi-kampanjaan pääset tutustumaan täällä. Matti Muovinen
wanted-haastekampanjassa etsitään luontoon eksynyttä Matti Muovista
kumppaneineen. Kampanjassa haastettiin esimerkiksi asukkaita, kouluja ja urheiluseuroja
keräämään roskia 29.4.-13.5.2019 välisenä aikana. Kampanjasta on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne. Lisätietoja kampanjasta löydät täältä.
Muovin aiheuttamien ympäristöongelmien lisäksi myös
kestämätön luonnonvarojen käyttö korostuu muovikeskustelussa, sillä monet
muovituotteet on jo alunperin suunniteltu kertakäyttöisiksi. Tällaista
kulutusta emme voi loputtomiin jatkaa. Etelä-Karjalan jätehuolto tarjoaa
ensimmäisenä Suomessa kiinteistöille Lappeenrannan ja Imatran seudulla muovin
keräyksen. Tämä voi tarjota myös kustannushyötyä, sillä muovinkeräysastian
tyhjennysmaksu on kuivajätettä edullisempi. Suurin osa kotitalouden
kuivajätteestähän on muovia. Lisäksi muovia voi viedä sekä EKJH:n että Ringin
ekopisteisiin. Kerätty muovi jalostetaan uusiomuoviksi Fortumin Riihimäen
laitoksella.
Päivän viimeisenä aiheena kuulimme
Circwaste-hankkeesta, joka edistää materiaalivirtojen
tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä.
Circwaste-hankkeessa toteutetaan pilottihankkeita, joista odotetaan
konkreettisia tuloksia, esimerkiksi ylijäämäruoan hyödyntäminen tai
muovijakeiden uudelleenhyödyntäminen.
Kaiken kaikkiaan seminaari oli erittäin mielenkiintoinen ja tarjosi taas
uusia näkökulmia muoviongelmaan. Toisaalta on silmiä avaavaa kuulla, miten muovi on vallannut koko maapallon eikä sellaista paikkaa enää taida olla, josta ei muovia löytyisi.
Kuinka voi itse vaikuttaa muoviongelmaan? Pysy kuulolla, aiheesta lisää myöhemmin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti