perjantai 27. syyskuuta 2019

Syysmieli


Yöt tummuu, ilma raikastuu ja taivaalta kaikuu muuttolintujen sinfoniaa. Luonnon upein väriloisto on käsillä, ja on aika valmistautua seuraaviin hyytäviin kuukausiin. Mielen valtaa tietty haikeus ja seesteisyys, kesä on nyt virallisesti ohi. Huomasitteko, että 23.9. vietettiin syyspäivän tasausta ja toivotettiin lähestyvä talvi sekä pimeys tervetulleiksi.
Syksy, ja varsinkin liian sukkelasti ohi vilahtava ruska on monille mieluisinta aikaa vuodesta. Ymmärrän sen, itsekin kun lukeudun syysihmiseksi. Ruskan kauneuden lähestulkoon kerkeää unohtaa, kunnes se sykähdyttää uudestaan vuosi toisensa jälkeen. Huomaan joka kerran pohtivani: oi kunpa aina näyttäisi tältä! Palautuuko mieleesi, mistä tuo ruskaksi kutsuttu värien loistokkuus johtuu?

Ruskassa on kyse mm. puiden lehtien ja maan varpujen sisältämästä klorofyllistä, eli tutummin lehtivihreästä, josta joudutaan luopumaan talvesta selvitäkseen. Tähän johtaa valon vähenemisestä ja lämpötilan alenemisesta aiheutuva yhteyttämisen loppuminen. Lehtivihreän sisältämät molekyylit varastoituvat puun runkoon ja juuriin, kunnes ne keväällä auringonsäteiden lämmittäessä otetaan uudelleen käyttöön. Uskomatonta, miten luonto mukautuu eri vuodenaikoihin! Vihreän väriaineen tilalle astelevat karotenoidit, antosyaanit ja ksantofyllit jotka muodostavat ruskan keltaiset ja punertavat sävyt. Toisinaan saattaa nähdä täysin kellastuneita puita jo keskellä kesää, tällöin on kyse kuivuudesta. Oletko huomannut, että poikkeuksena harmaa- ja tervaleppä pudottavat lehtensä vihreinä? Lue täältä lisää jos asia jäi askarruttamaan: http://vintti.yle.fi/yle.fi/luonnossa/page.php/kysymykset/68/index.html

Lopuksi: Tiedätkö miten vanha kansa on juhlinut syksyä ja ottanut lähestyvän talven vastaan? Tulevana sunnuntaina 29.9. on perinteisesti vietetty Mikon päivää. Silloin sato on lopullisesti korjattu ja eläimet toimitettu laiduntamasta. Mikon päivästä lisää täällä: http://www.taivaannaula.org/perinne/kansanperinteen-pyhat/mikon-paiva


Mukavia syyspäiviä toivotellen,
Miisa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti