Retkemme alkoi Konnunsuon baarin pihasta, jossa tapasimme oppaamme Martti Karhun, joka on konnunsuolaisia ja myös Luonnonsuojeluliiton jäsen.
Ajoimme vapon turvesuoalueen läpi. Oli aika karmaisevan näköstä maastoa, muovia pilkotti joka puolelta turpeen joukosta.
Onneksi perältä löytyi myös koskemattomampaa aluetta. Kostean hyllyvää rämettä mäntyineen ja tuoksuvine suopursuineen, marjojakin oli. Variksenmarjoja, puolukkaa, juolukkaa ja kirpeän hapanta karpaloa, joita popsimme sieltä täältä suuhumme. Rämeellä hetkisen tarvottuamme tulimme puuttomalle suolle, suotyyppi oli neva.
Neva on rämealueen keskellä ja siellä kasvaa karpaloita ja se on linnustoltaan runsas.
Karhu kertoi että vappo on aloittanut turpeen noston jo 1970-luvulla alueella. Tällä hetkellä vasen puoli tieltä katsoen alueesta on käytetty, siellä ei ole kuin savimaa. Sinne onneksi on rakenteella kosteikkoalue linnustolle, jonka tila on huono esim. teeriä ei ole ollenkaan, mutta alueella voi nähdä hanhia, joutsenia ja kotkia. Alueella on käynyt jopa meidän korkean tason ihmisiä toteamassa suon tilan. Onneksi alueen tulevaisuus näyttää valoisemmalta ja turpeenosto loppuu kokonaan, ja alue kunnostetaan ihmisten voimin, mutta aikaa se vaatii.
Eevuska
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti