Vesien vekkulit nisäkkäät; piisami, saukko ja majava

Mikä yhdistää otsikossa mainittuja nisäkkäitä? –Ne elävät suurimman osan ajasta vedessä.

Meillä asuu piisami

Istun laiturilla kesäiltana. Tuuli suhisee rantapuissa ja kuikka laulaa jossain toisella puolella kotijärveä Pien-Saimaalla. Laiturin alla molskahtaa. Herra piisami lähtee iltauinnilleen. Aurinko laskee kauniisti, ja kohta tämä laiturin alla majaileva vesirotaksikin kutsuttu, Suomen suurin myyrä, nostaa päänsä vedenpinnalle. Sen pää piirtyy kauniisti juuri auringon laskuun. 

Piisami iltauinnilla toukokuun lopulla 2019.
(Oma kuva-albumi) 

Piisami liikkuu hämärässä ja öisin. Kesäiltoina sen voi bongata rantakivillä, tai uimaan mennessä kuulla sen molskahtavan laiturin alta pakoon.

Sinne se lipuu veden alle niin nopeaan, ettei kuvia ehdi ottamaan.
(Oma kuva-albumi)

Piisami on haitallinen vieraslaji, ja se on tuotu Pohjois-Amerikasta Eurooppaan 1900-luvun alussa. Euroopasta se levisi tänne meille joitakin vuosikymmeniä myöhemmin. Se kuuluu Piisamia on pyydystetty sen  turkin takia.

Piisami rakentaa jopa metrinkorkuisen pesäkeon rannan tuntumaan. Sisäänkäynti on vedenpinnan alapuolelta. Piisami pesii rehevillä järvillä ja syö pääasiassa heiniä, varpuja, järviruokoa, kuolleita kaloja, sammakoita ja hyönteisiä. Ruokailupaikalle se jättää ruuantähteet suuriksi keoiksi.

Viime kesänä siivosimme laiturin rakenteista kaksi täyttä kottikärryllistä simpukan kuoria pois. Oli piisameille simpukat maistuneet. 

Saukko on lystikäs ja leikkisä näätäeläin

Saukon läsnäolon huomaa parhaiten yöllä kosken rannalle ilmestyneistä lumijäljistä. Mutta saukkoon voi onnekkaasti törmätä myös täydessä päivänvalossa.

Jäljet kertovat, missä saukkoa kannattaa tarkkailla. Joskus saukon pääsee näkemään myös joen tai järven jäällä, laukkaamassa kohti uutta koskipaikkaa. Saukko liikkuukin aktiivisesti, pitkiäkin matkoja myös jäällä ja lumella. Saukot ylittävät myös kannaksia tuntemilleen virtapaikoille. Ja laskevat rinteitä! Joka päivä ei voikaan tavata tätä hauskaa ja leikkisää eläintä samoilla paikoilla, koska saukon elinpiiri on laaja. Ylipäätään kohtaamiseen tarvitaan onnea. Jäljistä on kuitenkin helpoin aloittaa.

Saukon jälkiä Hiitolanjoella. (Kuva: Taina Laakso)

 Rauhoitetun saukon kanta on vahvistunut ja se on taas mukavan elinvoimainen. Saukon voi tavata yhtä lailla Etelä-Suomen pienten jokien varsilta kuin pohjoisen vuolailla virroilla tai vaikkapa Ruijasta Jäämeren rannoilta. (Suomenluonto.fi)

Saukko on taitava kalastaja, ja viihtyy talvisin sulan ja virtaavan veden äärellä.

Saukon jälkiä virtaaavan veden äärellä. (Kuva: Taina Laakso)

 Majava, luonnon oma biopuhdistaja

Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.

Majava muokkaa maisemaa jatkuvasti ja patoaa kaatamiensa puiden avulla vesistöjä. Kun vesi nousee, tulvan alle jää puiden lisäksi kasvillisuutta, mutta sitten kun majavat hylkäävät alueen, pato alkaa hapertua, ja vedenpinta laskee. 

Kun maisema palautuu niittymäiseksi, se palvelee esimerkiksi uhanalaisia perhosia. Ne viihtyvät entisestä vedenpohjasta puskevan ravinnerikkaan kasvillisuuden seassa. (yle.fi Majava –metsänomistajan riesa, vai ahkera luonnonsuojelija)

Majavan kaatamat puut (Kuva: Taina Laakso)

Suomessa elää kaksi majavalajia kanadanmajava ja euroopanmajava. Majavat metsästettiin sukupuuttoon 1800-luvun Suomessa. Se oli aikoinaan tärkeä riistaeläin, ja sen nahalla käytiin kauppaa.

Majavia tuotiin meille Pohjois-Norjasta ja toisaalta myös Pohjois-Amerikasta, eikä tiedetty kyseessä olevan kaksi eri lajia, jotka eivät voi lisääntyä keskenään. Itä-Suomessa asuvat kanadanmajavat valtaavat alaa Länsi-Suomeenkin.

Majavien patoaltaat ovat tärkeitä elinalueita vesilinnuille ja monille uhanalaisillekin kosteikkolajeille. Majavaa voikin kutsua luonnonsuojelijaksi tai luonnon omaksi biopuhdistajaksi.

Tiesitkö, että majava on norsun lisäksi  maapallon ainoa eläin joka voi kaataa täysikasvuisen puun? Ja että, majava on Euroopan suurin jyrsijä, joka voi painaa lähemmäs 30 kiloa.

Majava on taitava metsuri (Kuva: Taina Laakso)

Helmikuussa Savonlinnassa uutisoitiin majavan tehneen niin suuren padon, että sen vesi uhkasi nousta asuintaloon. Jutun voit lukea tästä linkistä.

Vekkuleista vesien nisäkkäistä tarinoi, Paula