maanantai 2. maaliskuuta 2020

Talviyöpyminen Kurkisuolla 14.-15.2.2020


Talviyöpyminen Kurkisuolla 14.-15.2.2020

Tammikuulle suunniteltu talviretki siirtyi lumen puutteen takia helmikuulle. Eipä olleet lumiset olosuhteet tuolloinkaan, mutta pakkasta saatiin sentään muutama aste.

Perjantaina saavuttiin Kurkisuolle illansuussa, ja juuri ennen pimeän tuloa saatiin leirit pystyyn. Tulin ensimmäisenä paikalle, ja olin juuri sytyttelemässä tulia tuvan kamiinaan, kun koulun auto saapui pihaan tuoden mukanaan täyden lastillisen innokkaita retkeilijöitä.

Pystytimme porukalla puolijoukkueteltan, ja omat telttamme, kenellä sellainen oli mukana. Minulla oli ensimmäistä kertaa testissä loppukesällä hommaamani talviteltta. Se tosin jäi vähän löysälle maaston muodosta johtuen. Mutta kun sateita ei ollut luvassa, ei haitannut vaikka päällimmäinen kangas hieman laskostui. Vesi- tai lumisateella teltta olisi pitänyt kiinnittää huolellisemmin. Nyt ei edes talvikiiloja tarvittu, kun pehmeään sammalmattoon sai tavalliset kiilat laitettua.

Puolijoukkueteltta 

Teltalle löytyi paikka kuusen alta

Osa porukasta kävi tekemässä meille riu`un metsän siimekseen, kun tuvalla ei ole vielä käymälää. Riuku osoittautui oikein toimivaksi toiletiksi.

Perjantai iltana tarinoitiin, kahviteltiin ja paistettiin iltapalaksi lettuja nuotion äärellä. Iltakävelylläkin käytiin koulun kodalla. Yö meni allekirjoittaneella odotetusti huonosti nukkuen. Tuntui, että olisin valvonut koko yön, mutta ilmeisesti torkahtelin kuitenkin aamuyöstä.

Lettujen paistoa iltanuotiolla

Osa porukasta nukkui sikeästi puolijoukkueteltassa, ja joku kokeili nukkumista ihan taivasalla sammalvuoteella.

Joku rohkea uskaltautui nukkumaan taivasalla

Aamulla huollettiin makuupussit ja muut vermeet ulos kuivahtamaan. Teltan sisäkatto oli aivan märkä. Yöllä ei tuullut yhtään, joten teltan ilmastointi oli riittämätön. Olisi pitänyt nukkua niin, että ovessa olisi ollut vain hyttysverkko paikoillaan. Silloin tuuletus olisi ollut ehkä riittävä.

Porukalla laitettiin puolijoukkuetelttakin kasaan, ja siinä riittikin viihdettä kerrakseen. Voimaa ja yhteistyötä vaadittiin, ja sitähän meillä oli.

Omatoimisen aamupalan jälkeen kävimme ns. talkoovoimin tekemään meille kaavailtuja hommia. Tupaa piti tilkitä pellavariiteellä, naulat vaihtaa takorautaisiin koukkuihin, puita kaataa ja halkoa. Kaikille riitti hommaa ja osa hommista jäi vielä odottelemaan seuraavaa kertaa.

Puunkaatoharjoitus

 Metsäkoululta saimme mukaamme Aki opettajan, jonka johdolla puita kaadettiin ja sahattiin turvallisesti.

Repuille ja rinkoille saatiin kauniit takorautaiset koukut tuvan seinälle

Työn touhussa tulikin jo nälkä ja jokainen valmisteli oman lounaansa. Lounaan päätteeksi juotiin vielä lähtökahvit ja tuumattiin, että paljon saatiin aikaan ja retki oli kaikin puolin onnistunut. Retkelle osallistuneiden tekemisen meininki oli vahva!

Retkestä tarinoi yökukkuja Paula


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti