Susi
Olen aina pitänyt sutta yhtenä
mystisimpänä eläimenä. Susi on usein mielletty varjoissa yksin kulkevana ja
ulvovana petona, joka voi syödä vaikka pienen lapsen. Tämä ei ole kylläkään
tuulesta temmattu väite sillä historiassa lapsia on suden suuhun joutunut. Pääasiassa susi oli uhkaksi ihmisen omaksi
katsomalle eläinjoukolle, metsässä laiduntavalle karjalle. Myös metsästyskoirat
ja porot ovat joutuneet susien hyökkäysten kohteeksi.
Sudet elävät 2–15 yksilön laumoissa,
jotka koostuvat yleensä johtajaparista ja näiden jälkeläisistä. Lauman jäsenten
keskinäiset siteet ovat vahvat. Lauman reviirin koko määräytyy ravintotilanteen
ja susitiheyden perusteella.
Nykyään sutta suojellaan koska
susikannat ovat merkittävästi vähentyneet ja laji on uhanalainen (Suomessa n.
220-245 yksilöä). Suojelun avulla kantaa
on saatu elpymään, mutta samalla susien yleisin kuolinsyy on myös
salametsästys.
Susi on edelleen kaikista
suurpedoistamme vaikeimmin hallittava riistalaji siinä mielessä, että susiin
liittyy useita eri tyyppisiä konflikteja. Laji on hävitetty jo aikoinaan lähes
sukupuuton partaalle, josta se on kuitenkin päässyt jonkin verran elpymään ja
levittäytymään itäiseen ja läntiseen Suomeen.
Somessa käytävä susikeskustelu on
ollut useita vuosia hyvin värikästä ja tunteitakasta. Susien aiheuttamat
vahingot saavat ihmiset herkästi pelkäämään, josta on syntynyt räikeitä ja ei aina
niin totuuden mukaisia keskusteluja. Tämä tuo oman haasteensa susien
suojeluohjelman toteuttamiseen ja kultaista keskitietä on usein vaikeaa löytää.
Susikantaa suojellaan susikannan
hoitosuunnitelmalla, josta voit käydä lukemassa lisää alla olevasta linkistä
Uudessa susikannan
hoitosuunnitelmassa on useita eri toimenpiteitä, joilla pyritään hallitsemaan
susiin liittyviä konflikteja ja turvaamaan elinvoimainen susikanta.
Toimenpiteet liittyvät esimerkiksi tutkimukseen, vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja
korvaamiseen, viestintään ja kannanhoidollisiin toimiin.
Metsä miulle mielen anto
Susi suuren ymmärryksen.
Ninja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti